KUVA
Siiri Rantasen elämänkerran julkaisutilaisuus Voitto-ravintolassa, Lahden urheilukeskuksessa 13.10.2023, vasemmalta Väyläkirjat- kustannusyhtiön toimitusjohtaja Tuomo Korteniemi, minä ja Tuulikki Ritvanen.
Taulussa taustalla Äitee saapuu Lahden hiihtostadionille kymmenientuhansien katsojien hurratessa.
Tasan kaksi vuotta sitten pidettiin Voitto-ravintolassa, Lahden Urheilukeskuksessa, kirjamme Äitee tulosten takana - Olympiavoittaja Siiri Rantasen elämän ladut lehdistötilaisuus. Se oli monen vuoden työn tulos. Äiteen koko elämänkaari 1924 - 2023. Ihminen ihmiselle Siirin itsensä kertomana. Läheisesti läsnä olleena.
Olin uupunut, hämmentynyt ja hyvällä mutta haikealla mielellä. Olihan Äiteen kuolemasta kulunut vasta puolisen vuotta. Ystävystyin Siirin kanssa jo ensimmäisillä tapaamiskerroilla, jolloin kävin selailemassa hänen leikekirjojaan. Silloin olin alustavasti neuvotellut Siirin elämänkerran kirjoittamisesta toisen kustantajan kanssa, mutta Siiri vihelsi pelin poikki ollessamme vasta lähtöviivalla.
”En mie mittää kirjaa tarvihe, enkä mie mittää muistakkaa”, Siiri ilmoitti. Niin kirjahanke raukesisillä erää, mutta jatkoimme tapaamisia. Ajatus virisi uudelleen noustuani lokakuussa 2017 Helsingin junaan Siirin ja yhteisen ystävämme Tuulikki Ritvasen kanssa.
Olimme matkalla Suomalaisen Naisliiton 110-vuotisjuhlaan. Löysimme vaunusta rauhallisen nurkkauksen. Ripustimme päällystakit naulaan ja asettauduimme rennosti istumaan. 93 vuoden ikäinen Siiri oli pukeutunut kutsussa ilmoitetun koodin mukaisesti: smart casual with pearls. Hänellä oli yllään rento mutta samalla elegantti musta housujakkupuku ja kaulassaan valkoiset helmet.
Tuulikki alkoi kertailla kysymyksiä, joita hän aikoi esittää Siirille kolmen tunnin päästä Finlandia-talon estradilla. Siiriä nauratti.
”Mitä sie tuosta. Miehän haastan mitä mieleen tulloo. En mie tuommosta jännitä, enkä oo ikinä jännittännä”, Siiri nauroi.
Juhlan ensimmäisenä ohjelmanumerona oli Vaikuttajan ääni, sen esitti europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Seuraavaksi juontaja kutsui estradille Siirin ja Tuulikin, joiden aiheena oli Naisurheilijan ääni. Näin ettei Siiriä jännittänyt yhtään niin kuin ei missään muuallakaan. Siirin tuntien arvasin, että tulossa olisi tilaisuuden sykähdyttävin ohjelmanumero.
Tuulikki esitteli Siirin, kertoi hänen lupautuneen Naisliiton valtakunnallisen Naisten Ääni -verkkohankkeen suojelijaksi, ojensi sitten mikrofonin Siirille ja kehotti häntä muistelemaan elämänsä latuja. Yleisöstä kuului tuon tuostakin raikuvia naurun ryppäitä ja taputuksia. Siiri oli elementissään. Päästyään vauhtiin juttua tuli solkenaan, eikä Tuulikki ehtinyt esittää aikomistaan kysymyksistä kuin puolet ennen kuin aika loppui.
Kuulijat riemuitsivat ja taputtivat raivoisasti, eivätkä suosionosoitukset ottaneet laantuakseen. Tilaisuuden päätyttyä kuului yleisön joukosta ihastuneita kommentteja: ”Siiri Rantanen oli ohjelman paras, hän oli tilaisuuden tähti”.
Eihän tällaisia tarinoita voinut kuulopuheiksi jättää. Talteen ne piti saada, luettavaksi jälkipolvillekin.