Äidin ja lapsen välistä suhdetta sanotaan maailman tärkeimmäksi, herkimmäksi ja merkityksellisimmäksi.
Minun on vaikea edes kuvitella, että kukaan äiti haluaisi tämän tärkeän suhteen koskaan rikkoutuvan.
Kirjallisuus on täynnä kuvauksia myyttisistä äitihahmoista, jotka rakastavat lastaan ehdoitta ja kaikissa olosuhteissa. Loputtomasti jaksavia äitejä, kaikkeen pystyviä, ja äitejä, jotka asettavat aina lapsen edun omansa edelle. Mutta äitejä ei vain rakasteta ja ihannoida, heitä myös vihataan ja halveksitaan.
Äidin ja tyttären suhde on aina ainutlaatuinen ja usein vaikea. Äiti on paitsi tyttären ensimmäinen ihmissuhde, myös naisena elämisen malli. Jokainen kantaa äitisuhdetta läpi elämänsä, onpa se ollut millainen tahansa. Edes kuolema ei aina katkaise henkistä napanuoraa. Suhde saattaa muuttua äidin kuoleman jälkeen uudella tavalla läheiseksi tai etäiseksi.
Kun naisesta tulee äiti, hänen oletetaan automaattisesti osaavan tehtävänsä. Ikään kuin lapsen mukana jostain taivaasta putoaisi taito rakastaa, lohduttaa, kasvattaa ja leipoa pipareita koulun myyjäisiin. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla äiti. Lapsi kasvaa varsin hyvin ilman äiti-vauva-joogaa, luomukasvissoseita ja kolmea hienoa harrastusta.
Nainen voi olla hyvä äiti ilman, että kadottaa itsensä ja omat tarpeensa. Tähän liittyy virheiden tekeminen, osaamattomuus ja rajojen vetäminen oman jaksamisen suojaamiseksi. Ei äitiys valmiimmaksi tule. Vaikka tekisi parhaansa, tekee kuitenkin jotain väärin. Riittävän hyvä äitiys on tarpeeksi. Silloin äidille jää myös aikaa ja energiaa elää ja iloita lapsen kanssa olemisesta.
Oikeassa elämässä äiti voi jäädä kauas omasta äiti-ihanteestaan. Joskus perheen sisälläkin voi unohtua, että nainen on äiti ainoastaan suhteessa lapsiinsa, että hänellä on muitakin rooleja. Kenenkään naisen ei pitäisi alistua äitimyytin vangiksi, ryhtyä ”äidiksi” avuttomalle, laiskalle tai narsistiselle puolisolleen.
Äitiys on moniulotteinen ja henkilökohtainen kokemus. Se on jatkuvaa oppimista, johon kuuluu vahva kiintymys, hoiva, kärsivällisyys ja organisointikyky. Äitiys on prosessi, johon mahtuu suuria tunteita: rakkautta, ylpeyttä, haikeutta ja epävarmuutta. Se voi olla ihanaa, koskettavaa ja raastavaa; vaikeista hetkistä ja tunteista suurimpaan, pyyteettömään rakkauteen.
Äidin ja tyttären keskusteluyhteys on kuin hauraista langoista punottu; pienikin vääränlainen äänensävy saattaa katkaista sen. Äidille voi olla vaikea kertoa epäonnistumisesta, mutta todellisen surun hetkellä äidin olkapää on itseoikeutettu pakopaikka.
Äidin ja aikuisen tyttären suhteessa olisi tärkeää löytää sekä sopiva läheisyys että sopiva etäisyys. Suhde ei saa olla symbioottinen eikä liian läheinen, vaan kunnioittava ja kummankin erillisyyden tunnistava. Pettynyt, murheellinen ja katkerakin voi olla, mutta toisen syyttely ei vie asioita eteenpäin. Tyttären olisi hyvä yrittää ymmärtää äidin ja suvun naisten henkilöhistoriaa ja niiden vaikutusta paitsi äitiin myös itseensä.
Vanhemman sukupolven äidit ovat tottuneet osoittamaan rakkauttaan leipomalla ja laittamalla hyvää ruokaa. Lapsuutemme kulttuuriin on ajan tapaan kuulunut se, että lasta rakastetaan enemmän suoritusten kautta kuin juuri sellaisena kuin hän on. Moni tuttavani on luullut, että hän on maailman ainoa lapsi, joka ei osaa koskettaa äitiään, ja helpottunut kuullessaan, että ilmiö on yleinen.
Itse olen äitinä tehnyt sen, minkä olen parhaaksi nähnyt ja osannut: hoivannut, lohduttanut, suojellut, kannustanut, kannatellut, tukenut, tuuppinut eteenpäin - ja mikä tärkeintä: rakastanut.
Äiti on merkityksellinen aina. Elävänä tai kuolleena, hyvänä ja huonona.
Suvivirsi soikoon!
Ilman digiä on jo lähes mahdotonta elää
Pienelläkin eläkkeellä tulee toimeen, kunhan ei sairasta
Isänpäivänä
”Ai mitä mun isi on mulle opettanut? Että mettässä kävellään hiljaa. Että koiria silitetään myötäkarvaan. Että kaiken voi aina korjata myös itse. Että saunassa pitää käydä. Että tietokoneet ja autot on yksiä turhakkeita. Että jos ammut niin tähtäät ensin kunnolla. Että ruokaa syödään reilusti kun sitä on. Että mitään koneita ei saa pelätä. Ja uimaan se opetti mut myös.”
Kerrankin positiivinen kirjoitus ikäihmisistä
Mielekäs tekeminen ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia
Pyhäinpäivä vai Halloween
Etukenossa elämän päättymiseen
Otetaan ikääntyminen ilolla vastaan
Kesäaika päättyy
Järjettömältä tuntuvan viisarien siirtelyidean isä oli uusseelantilainen hyönteistutkija George Hudson, joka halusi enemmän valoisaa aikaa tutkimuksilleen. Hudsonin vuonna 1895 esittämänsä ajatus, että kelloja siirrettäisiin kaksi tuntia eteenpäin maalis- ja lokakuun väliseksi ajaksi, herätti kiinnostusta, mutta ei saanut tulta alleen.
Ei kannata siivota liikaa
Aiemmin, kuukausia sitten, kotini kävi siivoamassa Niina. Hän on sittemmin vaihtanut työpaikkaa ja ryhtynyt kerrossiivoojaksi. Se on varmaan kotisiivousta selkeämpää. Tänään tulee Anne, sama joka alkusyksystä pesi ikkunat.
Pidätyskyky koetuksella
Suvivirsi soikoon!
Suvivirsi soikoon!
Jo joutui armas aikaja suvi suloinen.Kauniisti joka paikkaakoristaa kukkanen.Nyt siunaustaan suopitaas lämpö auringon,se luonnon uudeks luopi,sen kutsuu elohon.
Ilman digiä on jo lähes mahdotonta elää
Pienelläkin eläkkeellä tulee toimeen, kunhan ei sairasta
Kaikki juuret juontuvat äitiin
Höpötätkö itseksesi?
Hyödyistä on tieteellistäkin näyttöä. Laboratorio-olosuhteissa tehdyissä koeasetelmissa on havaittu, että päättelykykyä ja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä on hyötyä, jos lukee tehtävänannon itselleen ääneen tai puhuu tehtävää auki sitä tehdessään. Itseään ohjaamalla fokus pysyy selkeämmin siinä, mitä on tekemässä.
Krooninen yksinäisyys on terveysriski
Koira rakastaa ihmistään
Tunteita ei voi olla liikaa
Isoäidin syli
Unia ja unelmia elääksemme
Toivo ja unelmoi
Suvivirsi soikoon!
Suvivirsi soikoon!
Jo joutui armas aikaja suvi suloinen.Kauniisti joka paikkaakoristaa kukkanen.Nyt siunaustaan suopitaas lämpö auringon,se luonnon uudeks luopi,sen kutsuu elohon.
Ilman digiä on jo lähes mahdotonta elää
Pienelläkin eläkkeellä tulee toimeen, kunhan ei sairasta
Kaikki juuret juontuvat äitiin
Höpötätkö itseksesi?
Hyödyistä on tieteellistäkin näyttöä. Laboratorio-olosuhteissa tehdyissä koeasetelmissa on havaittu, että päättelykykyä ja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä on hyötyä, jos lukee tehtävänannon itselleen ääneen tai puhuu tehtävää auki sitä tehdessään. Itseään ohjaamalla fokus pysyy selkeämmin siinä, mitä on tekemässä.
Krooninen yksinäisyys on terveysriski
Koira rakastaa ihmistään
Tunteita ei voi olla liikaa
Isoäidin syli
Unia ja unelmia elääksemme
Toivo ja unelmoi
Kaikki juuret juontuvat äitiin
Höpötätkö itseksesi?
Hyödyistä on tieteellistäkin näyttöä. Laboratorio-olosuhteissa tehdyissä koeasetelmissa on havaittu, että päättelykykyä ja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä on hyötyä, jos lukee tehtävänannon itselleen ääneen tai puhuu tehtävää auki sitä tehdessään. Itseään ohjaamalla fokus pysyy selkeämmin siinä, mitä on tekemässä.
Krooninen yksinäisyys on terveysriski
Koira rakastaa ihmistään
Tunteita ei voi olla liikaa
Isoäidin syli
Unia ja unelmia elääksemme
Toivo ja unelmoi
Oikeaoppinen edunvalvontavaltuutus
Pelkään joutumista muiden armoille
Elämänilo voi pidentää ikää
Hulluna on hyvä olla
Ennen naisilta edellytettiin iän mukaista pukeutumista. Kun heti esikoiseni syntymän jälkeen saimme hääkutsun, en oikeasti löytänyt kaapista sopivaa päällepantavaa. Ei muuta kuin vaateostoksille.