Unia ja unelmia elääksemme

Julkaistu 11. helmikuuta 2026 klo 12.47

 

 

Unelmat ovat ihmiselle tärkeitä. Ne voivat joskus jopa toteutua. Unelmat tuovat toivoa tulevaisuudesta, mikä auttaa jaksamaan vaikeiden aikojen yli. Unelmat voivat viitata sekä yöllisiin uniin että tulevaisuuden haaveisiin.

 

Unet heijastavat alitajunnan käsittelemiä tunteita, kokemuksia ja toiveita, toimien mielen omana terapeuttisena prosessina. Hyvä uni tukee sekä aivojen että mielen hyvinvointia.

Näemme välillä kummallisia ja outoja unia. Se kuuluu uneksimiseen, eikä sitä pidä pelästyä. Unet ovat piilotajuisia viestejä, ominta itseäsi, ja niitä muokkaavat paitsi menneisyytesi myös nykyisyytesi.

 

Irlanti on minun unelmani. Sinne haluaisin vielä matkustaa, kuulla miten Baskervillen koira ulvoo vihreillä nummilla (olkoonkin, että se Sherlok Holmsin dekkarissa ulvoo Dartmooressa, Englannissa), kuunnella paikallisessa pubissa tarinankertojia ja irkkumuusiikkia, ihailla upeita niittymäisiä maisemia lampaineen ja seurata pikkukylien letkeää elämää.

    Haluaisin matkustaa Irlantiin leppoisasti rahtilaivalla, kuten kirjailija Kyllikki Villa. Voisin kaikessa hiljaisuudessa lukea ja kirjoittaa, syödä kapteenin pöydässä ja uinahtaa uneen aaltojen keinutellessa laivaa.

    Minun uneni ovat kuin elokuvakohtauksia. Elokuvista, kuten elämästä yleensä, jää parhaiten mieleen tunnelma. Se, miltä jokin tuntui, on merkityksellistä.

    Olen aiemmin vinkannut, että jos siivoaa kruunu päässä, homma ei tunnu niin tylsältä kuin tavallisesti.  Viime yönä en siivonnut vaan rakastuin kruunupäähän, Norjan kuningas Olaviin.

    Tapasimme jossakin tilaisuudessa ja hullannuimme toisistamme, emmekä peitelleet sitä. Kuljimme käsi kädessä ja ujosti halaillen kuin teini-ikäset. Tiesimme, että paparzzit ovat kohta perässämme ja tilasimme taksin kuninkaanlinnaan, jotta ehtisimme sinne ennen niitä.

    Kuningatar Sonja otti meidät vastaan ystävällisesti mutta ymmärrettävästi hieman hämmentyneenä.  Kerroimme tapahtuneesta kuningattarelle avoimesti. Hän huojentui silminnähden kuultuaan meiltä, että rakkautemme oli platonista, syvää henkistä ja toverillista.

    Kuningatar kutsui luoksemme koko perheensä ja kertoi heille, minkä me olimme äsken kertoneet ja niin jatkoimme ystävällistä, rakkaudellista yhdessä oloa kuninkaanlinnassa. 

 

Herättyäni kysyin itseltäni: Mitä rakkaus on juuri minulle?  Juuri tässä elämänvaiheessani? 

    Rakkaus on kaikki -  koko elämä.  Aito rakkaus myös itseäni kohtaan kannustaa minua huolehtimaan itsestäni läpi elämän, monien elämänmuutosten myllerryksessä.