”Kun yli 75-vuotias kävelee kadulla, kukaan ei väistä. Edes automaattiovet eivät aukea. Käsitys eläkeläisistä yhteiskunnan suurimpana ongelmana perustuu mielikuviin ajoilta, jolloin Vaahteramäen Eemeli kutsui jouluna vaivaistalon ukot ja akat kotiinsa syömään” kirjoitti Minna Lindgren kolumnissaan Helsingin Sanomissa 30.10.2025.
Iloiset ikäihmiset muuttavat käsityksen vanhuudesta. Sana ”vanhus” ei enää sovi tarkoittamaan eläkkeellä olevia ihmisiä. Pidentyneen elämän myötä on syntynyt uusi elämänvaihe, joka sijoittuu työelämän päättymisen ja vanhuuden väliin. Se voi kestää jopa 30 vuotta.
Tämän päivän eläkeläisillä on tietoa, taitoa ja kokemusta. He ovat aktiivisia ja tekevät mitä haluavat ja pystyvät. On kirjastomummoja, aktivistimummoja ja ympäristöisovanhempia, synnytyssairaalan sylittäjiä, talkooväkeä ja vapaaehtoisia kaikkialla siellä, missä apua tarvitaan. Järjestetään kasvisruokapiirejä ja villasukkatempauksia Ukrainan hyväksi. Mielekäs tekeminen ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia. Ei vain ikäihmsen vaan myös niiden, jotka pääsevät hänen toimeliaisuutensa piiriin.
”Taloudellisen taakan sijasta seniorivaihe pitäisi nähdä voimavarana, ellei peräti suurena sopeutustoimena. Jospa joku valtionvarainministeriössä välillä laskisi, mitä eläkeläisten yhteiskunnallinen panos tuottaa säästettyinä kuluina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pelkästään omaishoitajat säästävät julkisia menoja noin 1,25 miljardia euroa vuodessa”, Lindgren valistaa.
Useat ikääntyvät ihmiset kokevat vanhuuden henkisenä vapautumisena. Kun fyysisten toimintojen vajeet rajoittavat elämää, jää henkisille toiminnoille aiempaa enemmän tilaa. Lindgrenin mukaan se on vanhuuden tarkoitus, sillä yhteiskunta tarvitsee henkisesti vapautuneita. Iäkkäät uskaltavat sanoa mitä ajattelevat ja toimia sen mukaisesti. Siksi eläkeläisissä on valtava yhteiskunnallisen vaikuttamisen potentiaali.
Eläkeläiset myös ylläpitävät kulttuurielämää. He ovat aina valppaasti siellä missä taidetta on tarjolla. Ilman heitä Suomen kulttuurielämä romahtaisi. Mutta tässäkään heidän arvoaan ei nähdä.
”Taloudellisen taakan sijasta seniorivaihe pitäisi nähdä voimavarana, ellei peräti suurena sopeutustoimena. Jospa joku valtionvarainministeriössä välillä laskisi, mitä eläkeläisten yhteiskunnallinen panos tuottaa säästettyinä kuluina”, Lindgren
summaa.
Isänpäivänä
Kerrankin positiivinen kirjoitus ikäihmisistä
Mielekäs tekeminen ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia
Pyhäinpäivä vai Halloween
Etukenossa elämän päättymiseen
Otetaan ikääntyminen ilolla vastaan
Kesäaika päättyy
Järjettömältä tuntuvan viisarien siirtelyidean isä oli uusseelantilainen hyönteistutkija George Hudson, joka halusi enemmän valoisaa aikaa tutkimuksilleen. Hudsonin vuonna 1895 esittämänsä ajatus, että kelloja siirrettäisiin kaksi tuntia eteenpäin maalis- ja lokakuun väliseksi ajaksi, herätti kiinnostusta, mutta ei saanut tulta alleen.
Ei kannata siivota liikaa
Aiemmin, kuukausia sitten, kotini kävi siivoamassa Niina. Hän on sittemmin vaihtanut työpaikkaa ja ryhtynyt kerrossiivoojaksi. Se on varmaan kotisiivousta selkeämpää. Tänään tulee Anne, sama joka alkusyksystä pesi ikkunat.
Pidätyskyky koetuksella
Teatterielämyksen taika haihtuu, kun katsoja laskee sekunteja, ehtiikö vessaan ja takaisin ennen toisen näytöksen alkua.
Äiteen elämänkerta
Iloista ikääntymistä
Millaista on vanhan ihmisen elämä ”maailman onnellisimmassa maassa”, jossa iästä on tehty numero? Vanhat kuormittavat terveydenhoitoa ja heitä priorisoidaan.
Miten minusta tuli varamummi?
Lisää kommentti
Kommentit