Elämänilo voi pidentää ikää

Minä olen perusluonteeltani optimisti. Haluan nähdä ihmisissä ja asioissa ensin hyvät puolet. Sinisilmäisyyttäni olen usein saanut myös siipeeni. Tyttölyseossa saksanmaikka jo tunnin alkajaisiksi katsoi minuun ja sanoi: “Kyllä nyt lienee parasta, että sinä menet heti ulos, ei tästä kuitenkaan mitään tule,”  Mitä minä tein?  Hymyilin. Kuulin hänen sanoneen eräällä luokalla, että jostakin hymyilevästä pojasta oli tullut rikollinen.

    Minusta ei tullut rikollista.

Myönteisestä ajattelusta kirjoja julkaissut psykologi Keijo Tahkokallio sanoo, että myönteinen ajattelu helpottaa elämää monella tavalla. Onnellisin on usein se, joka tyytyy siihen, mitä saa. Hänen mukaansa positiivinen ajattelu ei ole perinnöllinen ominaisuus vaan pikemminkin työkalu, jota voi kehittää. Vaikka ihminen kokisi olevansa perusluonteeltaan negatiivisesti ajatteleva, uusi asenne ei ole mahdottomuus.

    Tahkokallio vakuuttaa, että aina on mahdollista valita itse, mistä pitää. Tällöin täytyy vain löytää asioista niiden ilahduttavat puolet, kuten sadepäivien kaunis taivas. Asenteen muutos kannattaa, sillä se pienentää pettymyksen tunnetta, auttaa vähentämään stressiä ja lisää elämän nautinnollisuutta. Ajattelun merkitys ihmiselle on valtava, sillä ajatukset vaikut­tavat koko ihmiselämään kehoa myöten.

    Myönteinen ajattelu voi kantaa vaikeuksien yli. Jossain vaiheessa voi huomata, että sairastumiseenkin liittyi vähintään neutraaleja asioita tai se opetti jotain uutta. Positiivisella asenteella voi pyrkiä keskittymään johonkin muuhun kuin elämän nurjaan puoleen.

Ajattelun kääntäminen positiiviseksi ei käy pelkällä napinpainalluksella. Asennemuutos  onnistuu, kunhan keskittyy oikeisiin asioihin. Yhden päivän aikana ihminen kokee tuhansia pieniä asioita. Kyse on siitä, mitkä päivän tapahtumista valitsee. Senkö, että aamulla oli harmaata vai että päivällä sai monta asiaa tehdyksi?  Jo muutaman kuukauden harjoittelulla tottuu etsimään asioista miellyttäviä puolia. Kun positiivisen ajattelun palauttaa mieleen yhä uudelleen, myös ajattelutavat alkavat muuttua hiljalleen.

    Jyväskylän yliopistossa on tutkittu kulttuurin vaikutuksia ikääntymiseen  Se osoitti, että kulttuurin pariin hakeutuminen ennakoi pitkää ikää. Kulttuuri ja taide lisäävät hyvänolon tunnetta ja siten terveyttä, ehkäisevät dementoitumista ja lievittävät jopa kiputuntemuksia. Passiivinen kulttuurin kuluttaminen meni tutkimuksessa jopa aktiivisen oman harrastamisen ohi.  Esimerkiksi kuorolaulu on elämys, joka syntyy musiikin tuottamisesta yhdessä. Kuoroharrastukseen liittyy esiintymisiä, matkustamistakin. Laulajien muisti pysyy vireänä, kun he joutuvat opettelemaan sanoja ja melodioita. Itse laulaminen tekee hyvää hengitykselle ja ihmisen fysiikalle.

    Kulttuurin ja taiteen avulla voi kaiken ikäisenä nauttia arjen estetiikasta, toteuttaa itseään ja keskittyä mielihyvää tuottaviin asioihin. Niiden harrastaminen opettaa myös sietämään keskeneräisyyttä ja tarttumaan hetkeen. Kulttuuri paitsi edistää mielenterveyttä, se myös merkittävästi vähentää tapaturma- ja väkivaltakuolemia, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä aivohalvauskuolemia. Terveyden kannalta olennaisinta näyttää olevan se, että kulttuuriharrastuksiin liittyy yhdessä toimimista.

    Innostu siis kuorolaulusta, kirjoita runoja, maalaa tauluja tai ryhdy harrastenäyttelijäksi, tutkija kehoittaa.